Biojäte ja energiajäte

Noin kolmasosa kaikesta kotitalouksien jätteestä on biojätettä. Biojäte on eloperäistä, ja sille on ominaista aineksen orgaanisuus ja kosteus, joiden seurauksena biojäte hajoaa voimakkaan mikrobitoiminnan seurauksena. Kaatopaikalle toimitettu biojäte haudataan tiivistettynä muun jätteen mukana, minkä seurauksena se joutuu hapettumiin oloihin alkaen mädäntyä, minkä seurauksena ilmakehään vapautuu metaania, joka voimakkaana kasvihuonekaasuna aiheuttaa ilmastonmuutosta.

Mikäli biojätettä käytetään bioreaktorissa, tällöin tavoitteena on nimenomaan biopolttoaineeksi kerättävän metaanin ottaminen talteen, jolloin biojätteen hajoaminen aikaansaadaan anaerobisesti mätänemällä. Biojätteestä voi tuottaa palavia kaasuja myös kaasuttamalla. Kostea ja huonosti palava biojäte ei kuitenkin sovellu kovin hyvin poltettavaksi jätteenpolttolaitoksessa.

Kompostointi ja biojätteeksi kelpaava jäte

Biohajoava jäte soveltuu hyvin kompostoitavaksi. Kompostoinnin voi tehdä omassa kompostorissa tai jätteet voi toimittaa kuntien omaan biojätekeräykseen. Yleensä biojäteastiat tunnistaa ruskeasta väristä. Biojätteen loppukäsittely riippuu paikallisista oloista. Kompostoimisessa biojäte hajoaa aerobisesti hapellisissa olosuhteissa, jolloin biojätteestä muodostuu multaa, minkä yhteydessä ilmakehään vapautuu pääasiassa vesihöyryä ja hiilidioksidia. Mätänemisestä syntyneen metaanin sijaan kompostoinnin yhteydessä syntyneen hiilidioksidin ei katsota vaikuttavan ilmastoon, koska se on poistunut ilmakehästä vastikään kasviperäisen yhteyttämisen kautta.

Biojäteastiassa voi käyttää suojana kaupasta ostettavia kompostoituvia pusseja, mutta suojan voi laatia myös itse esimerkiksi sanomalehdestä taittelemalla tai käyttämällä paperikassia tai vaikkapa muropakettia tai paperista jauhopussia. Biojätteisiin voi laittaa esimerkiksi hedelmien, vihannesten, juuresten ja kananmunien kuoret ja kananmunakennot, kalojen perkuutähteet, ruoantähteet, kuivat tai pilaantuneet elintarvikkeet, kahvin porot ja suodatinpaperit, talouspaperit, puiset aterimet ja hammastikut, kukkamullan ja kasvit sekä puutarhajätteet. Lemmikkieläinten purupohjaiset kuivikkeet kelpaavat biojätteeseen, mutta kissanhiekka ei.

Energiajäte

Aiemmin kotitalouksien jätteistä lajiteltiin erikseen kierrätyspolttoaineeksi käytettävä energiajäte jätteenkäsittelylaitoksissa, mutta tätä nykyä energiajätettä kerätään suoraan siten, että se lajitellaan syntypaikallaan esimerkiksi kotitalouksien ja teollisuuden jätteenkeräyspisteissä useiden muiden kierrätettävien jätemateriaalien lailla. Energiajätteeksi nimitetään sellaista sekajätteestä lajiteltua jätettä, josta saadaan polttamalla voimalaitoksessa lämpö- ja sähköenergiaa. Tämä vähentää huomattavasti kaatopaikkajätettä ja jätteiden ympäristökuormitusta, kun kierrätetystä jätteestä saadaan tuotettua energiaa.

Erityisesti energiajätettä kerätään kouluista, päiväkodeista, toimistoista ja muista julkishallinnon kiinteistöistä, mutta myös asuinkiinteistöt voivat liittyä energiajätteen keräykseen niin halutessaan. Energiajätteen keräysastioita löytyy myös eräiden kauppakeskusten yhteydessä olevista kierrätyspisteistä.

Energiajätteeksi käytetään varsinkin monia muoveja, jotka eivät sovellu kierrätettäväksi. Kierrätettäväksi muovi soveltuu ainoastaan puhtaana ja silloin, kun samaa laatua olevaa muovijätettä syntyy suuria määriä. Likainen ja sekalaatuinen muovijäte, jota syntyy erityisesti kotitalouksissa, ei sovi kierrätettäväksi, mutta sen voi hyödyntää hyvin energiajätteenä. Muovien lisäksi energiajätteeseen voi ohjata myös muuta palavaa jätemateriaalia, kuten puuta, pahvia ja paperituotteita. Nämä kannattaa kuitenkin kierrättää ensisijaisesti omina kierrätysmateriaaleinaan, mikäli suinkin mahdollista.

Energiajätteen lajittelu

Energiajätteeseen soveltuvaa jätettä ovat esimerkiksi kertakäyttöiset muovipullot, -astiat ja -rasiat, muoviset kanisterit, ämpärit, pussit ja kassit, pakkausmuovit ja muovinarut, muoviset kertakäyttöastiat, styrox ja vaahtomuovi, pienet muoviesineet, vaatteet ja tekstiilit, kirjat kansineen, pinnoitettu paperi, tarrat ja liimautuvat laput, lahja- ja käärepaperit, karkkipaperit sekä kyllästämätön puujäte.

Energiajätteeksi kelpaamattomaan jätteeseen kuuluvat muun muassa PVC-muovit, ongelmajätteisiin kuuluvat jätteet, painekyllästetty puu, biojätteet, metalli, alumiinia sisältävät materiaalit, kuten sipsipussit ja kahvipaketit, CD-/DVD-levyt, painepakkaukset, sähkö- tai elektroniikkaromu, paristot, sähkölamput, lasi tai posliini, nahka, kumi, vaipat ja siteet.

Koska erilaisia muovilaatuja on niin paljon, on muovien kierrättäminen vaikeaa. Muovia voi kuitenkin käyttää muihin polttoaineisiin yhdistettynä energiantuotantoon lämpövoimalaitoksissa, ja sillä on myös hyvä lämpöarvo. Hyödyntämällä muovijätettä energiantuotannossa, saadaan vähennettyä energiantuotantoon tarvittavien fossiilisten polttoaineiden tuontia ulkomailta. Noin 16 % kotitalouksissa syntyvän jätteen kokonaispainosta soveltuu energiantuotantoon.