Jätteen uusi elämä

Kierrätys ei ole mikään uusi keksintö. Jo vuosikymmeniä toisen roska on ollut toisen aarre. Kekseliäät ihmiset ovat hyödyntäneet niin tekstiilejä, huonekaluja kuin muutakin jätettä luodakseen uutta tai vaan uudistaakseen vanhaa. Viime vuosina myös kansainväliset yritykset ovat heränneet jätteen uusiokäyttöön.

Vaikka Euroopassa lajittelu ja kierrätys on ollut lakisääteistä jo jonkun aikaa, maailmanlaajuisesti jäteongelma on yksi ympäristöä rasittavimmista ilmiöistä. Me kaikki olemme lukeneet Tyynellä Valtamerellä kelluvista suunnattoman kokoisista muovijätelautoista ja nähneet surullisia kuvia kaukoidän muovijätteillä kuorrutetuista rannoista. Yksittäinen ihminen voi omilla valinnoillaan auttaa kierrätyksessä. Silti esimerkiksi Suomessa jätteenpolttolaitoksilla on ongelmia kuona- ja tuhkajäämien uudelleen käytön ja varastoinnin kanssa. Uusia innovaatioita tarvitaan, jotta yhä kasvavat jätevuoret voitaisiin turvallisesti ja taloudellisesti kierrättää. Erilaisia pieniä yrityksiä on syntynyt yhä kiihtyvällä tahdilla, jotka ovat keskittyneet jätteen uusiokäyttöön. Autonrenkaista voidaan valmistaa jalkineita ja taiteen luomiseen jätteet ovat mitä oivallisinta materiaalia. Muun muassa Adidas on aloittanut kierrätysmuovista valmistettujen jalkineiden tuotannon, ja useat monikansalliset

Esimerkkejä ympäri maailmaa

Vaikka täältä katsottuna Euroopan ulkopuoliset maat ovat vastuussa suuresta osasta maailman jäteongelmaa, myös Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maissa kehitellään jatkuvasti luovia tapoja kierrättää ja uusiokäyttää jätettä. On kyseessä sitten muovi, lasi tai elefantin ulosteet, näistä pienistä innovaatioista muodostuu yhdessä suuri kokonaisuus, joka ainakin yrittää parhaansa yhä kasvavien jätevuorten pienentämiseksi. Varsinkin Afrikasta saa lukea menestystarinoita toisensa perään. Yleensä kyseessä on hyvin pienet yritykset, jotka omistajiensa lisäksi saattavat palkata vain muutamia työntekijöitä. Toisaalta tietyt Afrikan maat ovat edelläkävijöitä tietyissä ympäristöteoissa, kuten esimerkkinä Ugandan muovipussikielto. Kyseinen kielto antoi idean vasta 16 vuotiaalle Andrew Mupuyalle, joka vuonna 2008 perusti paperikassinyrityksen. Nykyään Andrewn palkkalistoilla on 20 henkilöä, ja he tekevät käsin 20 000 paperikassia viikossa paikallisille kaupoille ja ravintoloille. Yrityksen nimi on YELI, ja se on jo voittanut Anzisha palkinnon vuonna 2012. Toiset nuoret yrittäjät löytyvät Etelä-Afrikasta. Reilut parikymppisest kaverukset Thato Kgatlhanye ja Rea Ngwane  perustivat köyhille lapsille suunnatun kierrätysmateriaalista valmistetun laukkuprojektin vuonna 2014. Nerokkaan ideasta tekee se, että jokaisessa laukussa on oma aurinkopaneeli, joka latautuu kouluun mennessä ja sieltä tultaessa. Siihen kerätyn energian voimin lapset voivat tehdä lampun valossa läksyjä illlalla.

 

Suomesta kajahtaa

Mutta osataan sitä meilläkin. Perinteisen kierrätyksen rinnalle on kehitetty uusia ideoita, ja meilläkin nuoret ovat asiasta innoissaan.Ja joissakin asioissa Suomi on kirkkaasti edelläkävijä. Niin itsestäänselvältä kuin se meistä tuntuukin, niin esimerkiksi pullojen pantillinen kerääminen ei ole muualla maailmassa kovinkaan yleistä. Isossa Britanniassa alettiin vasta vuonna 2018 testaamaan pullonpalautusautomaattien toimivuutta.Globe Hope on Suomessa ollut kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden edelläkävijä. Vuonna 2003 perustettu yritys tekee yhteistyötä muun muassa armeijan ja sairaaloiden kanssa, jotka lahjoittavat käytöstä poistettuja tekstiilejä Globe Hopelle. Alihankkijoidensa avustuksella se sitten tekee niistä vaikkapa rahapusseja tai laukkuja. Soinissa aloitettiin syksyllä 2018 muovijätteen pantillisen palautuksen kokeilu. Kirjoitushetkellä kokeilu on vielä kesken, mutta ideana on yrittää samantyylistä palautusjärjestelmää kuin pulloilla on. Palautettavan pantin hinta määräytyy joko etukäteen pakkaukseen merkityn pantin arvolla tai kilohintana. Vaikka kierrätys ja jätteiden lajittelu on Suomessa hyvissä kantimissa, parantamisen varaa on tietenkin aina. Pienten yhteisöjen innovatiiviset jätteen uusiokäyttöideat ovat aina tervetulleita, ja jokaisen yksilön panos vaikuttaa myös kokonaisjätemäärään. Ehkä seuraavalla kerralla juuri sinulle tulee kuningasidea, kuinka vähentää oman työpaikkasi tai kotisi jätemäärää.

Suomesta kajahtaa