Kierrättämisen aikakausi osa 2

Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi yleisiä kierrättämiseen liittyviä uskomuksia ja tapoja. Useat ihmiset harrastavat kierrättämistä, koska he uskovat sen olevan taloudellista ja auttavan merkittävästi ympäristöä, mutta harva tietää kierrättämisen todellisia kustannuksia ja vaikutuksia ympäristölle. Joissain tapauksissa kierrättämisestä voi olla jopa negatiivisia ilmastovaikutuksia hiilidioksidipäästöjen osalta.

Monille viranomaisille kierrätys on moraalikysymys, jonka yhteydessä ei tehdä kustannus-hyötyanalyysia. Yhdysvalloissa New Yorkin pormestari Bill de Blasio julisti, että vuoteen 2030 mennessä kaupunki ei enää toimita yhtään jätteitä kaatopaikoille. Hänen mukaansa tämä on ainoa suunta kohti tulevaisuutta, jos aiomme pelastaa maapallon. New Yorkin lisäksi myös San Francisco, Seattle ja muut yhdysvaltalaiskaupungit tähtäävät ”nollajäte”-käytäntöihin, joiden toteutuminen vaatisi ennennäkemättömän tason kierrättämisessä.

Liian suuret tavoitteet

1990-luvulla Yhdysvaltojen kansallinen kierrätysaste nousi 25 prosenttiin, mikä täytti Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston viranomaisen J. Winston Porterin asettaman tavoitteen. Hän kertoi osavaltioiden viranomaisille, että enintään 35 prosenttia osavaltioiden jätteistä olisi kierrätyskelpoista, mutta joissakin osavaltioissa hänen neuvonsa sivuutettiin ja tavoitteet asetettiin 50 prosenttiin ja vielä korkeammalle. Useimmat noista tavoitteista ovat jääneet toteutumatta ja kansallinen aste on pysynyt viime vuosina noin 34 prosentissa.

Liian suuret tavoitteet

Porterin mukaan kaupallisen pahvin, joidenkin papereiden sekä tiettyjen metallien ja muovien kierrättäminen kannattaa, mutta muiden materiaalinen kierrätys usein ei, esimerkiksi ruokajätteiden ja muiden kompostoitavien materiaalien. Nollajätetavoitteessa ei ole Porterin mukaan mitään järkeä, sillä se on äärimmäisen kallis tavoite ilman juuri mitään hyötyä ympäristölle.

Kaatopaikkojen hyötykäyttö

Yksi kierrätysliikkeen alkuperäisistä tavoitteista oli ehkäistä odotetavissa olevaa kriisiä, koska kaatopaikat alkoivat täyttyä. Mutta median lietsoma pelko ei ollut realistinen esimerkiksi Yhdysvaltojen kaltaisessa maassa, jossa on runsaasti tyhjää tilaa. New York Timesin vuoden 1996 laskelmien mukaan kaikki amerikkalaisten tuottamat jätteet 1 000 seuraavan vuoden ajalta mahtuisivat tilaan, joka vastaa yhtä prosenttia eläinten laiduntamiseen saatavilla olevasta maasta. Tuo pieni määrä maata ei olisi myöskään menetetty ikuisesti, sillä Yhdysvalloissa kaatopaikat katetaan usein ruoholla ja muutetaan puistoalueiksi, kuten Staten Islandin Fresh Kills Park. Yhdysvaltain avoin tennisturnaus pelataan vanhan kaatopaikan paikalla. Ja tuo kaatopaikka ei aikoinaan täyttänyt nykyaikaisia ympäristöturvamääräyksiä. Vaikka useimmat kaupungit karttavat kaatopaikkoja, ne ovat olleet tervetulleita maaseutukunnissa, jotka saavat niistä suurta taloudellista hyötyä, minkä lisäksi alueella on runsaasti vehreyttä ja metsää ympärillä, etteivät asukkaat joudu kärsimään kaatopaikkojen rumuudesta tai hajusta. Tämän seurauksena kaatopaikoista ei koskaan tullut pulaa, kuten ei myöskään raaka-aineista, joiden odotettiin tekevän kierrättämisestä kannattavaa.

Ympäristöhyödyt ja -kustannukset

Kun kierrättämisen taloudellinen argumentti on menetetty, sitä ajavat tahot ovat siirtyneet ympäristöllisiin argumentteihin. Tutkijat ovat laskeneet, että kierrättämisellä on ympäristöhyötyjä, mutta ei sellaisia, joita ihmiset usein kuvittelevat. Useimmat hyödyistä eivät synny vähentyneestä kaatopaikkojen tai jätteenpolttolaitosten tarpeesta. Nykyaikaisella hyvin eristetyllä kaatopaikalla maaseutualueella ei ole suurta vaikutusta ympäristöön. Mädäntyvät roskat vapauttavat metaania, joka on potentiaalinen kasvihuonekaasu, mutta kaatopaikoilla on alettu ottamaan metaania talteen sähkön tuottamista varten. Nykyaikaisissa jätteenpolttolaitoksissa, vaikka ne ovat poliittisesti epäsuosittuja varsinkin Yhdysvalloissa, syntyy niin vähän saasteita, että ne on hyväksytty ympäristöystävälliseksi menetelmäksi jätteenkäsittelyssä muun muassa Pohjois-Euroopassa ja Japanissa puhtaan energian tuottamiseksi.

Ympäristöhyödyt ja -kustannukset

Lisäksi kierrättäminen aiheuttaa omat ympäristökustannuksensa, kuten ylimääräiset kuorma-auton tien päällä ja kierrättämisestä syntyvät päästöt. Kompostointilaitokset ovat aiheuttaneet valituksia muun muassa pahoinvointia aiheuttavasta hajusta, lukuisista rotista ja ulostavista lokeista. Kun New York alkoi lähettää ruokajätteensä kompostoitavaksi Delawareen, kompostointilaitoksen vieressä asuvat tyytymättömät naapurit kampanjoivat onnistuneesti laitoksen sulkemisen eteen.