Kierrätys ja ilmastonmuutos – osa 2

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat ottaneet tehtäväkseen hidastaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Kaikki alkaa siitä, että kaupunkilaisia tiedotetaan ja opetetaan sekä opastetaan ilmastonmuutokseen vaikuttavissa asioissa.

Otetaan mallia pääkaupunkiseudusta

On myös tehtävä positiivisista teoista kannattavia niin sanotulle kuluttajalle – kun ihmiset huomaavat, kuinka pienillä teoilla voi tehdä omalta osaltaan todella suurta hyvää maapallonsa eteen, on todennäköisempää, että ihmiset ryhtyvät toimeen. Olemme tottuneet tiettyihin asioihin, jotka saattavat olla jopa pakollisia nykyisessä neoliberalistisessa ja kapitalistisessa yhteiskunnassamme – on pakko päästä töihin, jotta voi elää ja tähän tarvitaan autoa tai joillakin ihmisillä esimerkiksi lentokonematkustamista; on pakko lämmittää pirttiä eikä sähkölämmityksen vaihtaminen ole juuri nyt ajakohtaista; tuli ostettua tiettyä lihaa, koska se oli alennuksessa. Oikaisemalla nämä vastoinkäymiset ennen kuin ne ovat edes tapahtuneet pystyy kannustamaan ihmisiä toimimaan ilmastomme parhaaksi ilman, että siitä koituisi suurta haittaa yksilötasolla. Kaupunkilaisia kuunnellaan ja kaupunkeja mukautetaan sen mukaisesti – saattaa olla, että julkinen liikenne kulkee ympäri vuorokauden ottaen huomioon vuorotyöläiset, tai kerran viikossa järjestetään kauppa-auto, josta vanhuksetkin saavat tuoretta, laadukasta ja ilmastoa ajatellen valmistettuja raaka-aineita ostettua. Muutos lähtee ihmisestä mutta yksittäisten ihmisten on lähes mahdotonta vaikuttaa yksin ilmastonmuutokseen, siihen tarvitaan koko kylä (tai mikä parempi, koko maailma)!

Pääkaupunkiseutu valmisti ilmastostrategian, jolla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa tuhoa ja muun muassa vähentämään kaupunkitasolla kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2018 julkaistiin Pääkaupunkiseutu matkalla kohti ilmastoviisasta tulevaisuutta: 10 vuotta yhteistä ilmastotyötä. PKS on siis jo yli 10 vuotta ollut mukana parantamassa maapallomme tulevaisuutta. Alueen imastopäästöt ovat hankkeen aikana selkeästi vähentyneet. Syynä on muun muassa jätemäärien vähentyminen. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset sekä kirkkonummelaiset tuottivat jätettä peräti 313 kiloa per asukas per vuosi. Tätä lukua voi verrata vaikkapa omaan painoonsa – aika paljon jätettä! Kuitenkin kotitalousjätteen määrä on tämän jälkeen tasaisesti laskenut vuosi vuodelta ja kotitalousjätettä hyödynnetään jopa 99 prosenttia! Lajittelemalla muun muassa biojätteen, paperin, puutarhajätteen, (muovi)pakkaukset, vaaralliset jätteet ja sekajätteen pääkaupunkiseutu on onnistunut muuttamaan 51 prosenttia kotitalousjätteestä sähkö- ja lämpöenergiaksi sekä kierrättänyt 48 prosenttia jätteestä. Siis vain prosentti jätteestä on ollut hyödyntöntä, joka on aivan uskomaton luku! Ilmastotyöstä tiedotetaan kaupunkilaisia, jotta jokainen pystyy konkreettisesti näkemään positiivisten valintojensa seuraukset. Kierrätysasteita seurataan tiiviisti ja kaupunki käyttää kerättyä tietoa strategisiin päätöksiin koskien esimerkiksi jäteastioiden sijoitusta ja jätteen keräystä.

Tästä pääsemmekin kierrätykseen…

Tästä pääsemmekin kierrätykseen…

Kierrätys on kielessämme sekä laissamme määritelty tapahtumaksi, jossa jäte pääsee hyötykäyttöön aineena. Tämä ei siis tarkoita, että kaikki kierrätetty materiaali päätyy energiaksi tai polttoaineeksi. Muun muassa vaatteita, esineitä ja tavaroita voi kierrättää niin, että ne pääsevät sellaisenaan toisen ihmisen käyttöön. Silti puhumme kierrätyksestä, koska teko on hyödyllinen ympäristöllämme. Ei pelkästään siksi, että jätettä syntyisi vähemmän, vaan kun ihminen käyttää tavaran tai materiaalin niin sanotusti loppuun-puhki-rikki tarve uudelle materialle vähentyy. Tämä puolestaan vähentää esimerkiksi tehdastyöskentelyä, joka taas aiheuttaa päästöjä. Samoin käy, kun kierrättää ruoantähteet. Sen sijaan, että heittäisimme ruoat sekajätteeseen ja ostaisimme muovipussissa olevaa lannoitetta kasvillemme, voimme lajitella ruoan tähteet ja hyödyntää niitä luonnon lannoitteena – kaksi naulaa yhdellä iskulla – ja samalla vähennämme myös muovijätettä. Uudelleenkäyttö voi olla juurikin kokonaisen tavaran kierrättäminen tai sitten vain jätteeksi päätyvän tuotteen osan hyödyntämistä, kuitenkin samaan tarkoitukseen kuin mihin se alun perin suunniteltiinkin. Niin kierrättäminen kuin uudelleenkäyttö vähentää kasvihuonepäästöjä eli laajemmalla mittakaavalla tarkasteltuna hidastaa ilmastonmuutosta. Pienellä yksilötason jätetapojen muutoksella on todella merkittäviä ympäristövaikutuksia niin jätehuollon puolella kuin tuotteiden valmistusketjussa. Joka ikinen meistä pystyy tekemään oman osansa maapallomme hyväksi!