Kierrätys – onko siinä huonoja puolia?

Lajittelu ja kierrätys ovat nousseet isoiksi puheenaiheeksi viime vuosina ilmastonmuutoksen ja sen vaikutuksien myötä. Sanotaan, että jos ilmasto lämpenee 1,5 astetta lisää alkaa siitä tulemaan asumakelvoton ja luonnonkatastrofien määrän lisääntyvän.

Ilmastopakolaiset eivät ole enää uusi käsite vaan pian ajankohtainen ilmiö. Tämän takia puhe on lisääntynyt, asialle on jo pakko ruveta tekemään jotain. Kierrätys on yksi näistä teoista, joihin pitää panostaa jotta ilmastonmuutos saataisiin jollain tasolla hallintaan. Tietenkin pelkkä jätteiden lajittelu ei tätä pysäytä, mutta se on yksi tekijöistä. Suurimmalle osalle jätteiden lajittelu on jo itsestäänselvyys ja jokaisen taloyhtiön pihasta löytyy omat jätelajitteluastiat. Suomessa jätteiden lajittelu on hyvällä tolalla ja suurin osa Suomalaista sitä tekeekin. Lajittelusta on tehty helppoa ja se on jokaiselle helppo tapa tehdä pieni palvelu ympäristön eteen. Kotitalouksien lajittelussa tarkoituksena on lajitella erilaiset jätelajit toisistaan, joka taas auttaa jätteen hyödyntämisprosessissa. Jokaisen taloyhtiön pihalta pitäisi löytyä vähintään nämä astiat: metalli, lasi, kartonki, bio- ja sekä jäte. Tämä helpottaa lajittelua, nimittäin eri lajittelutuotteita harvoin enää joutuu raahaamaan kovin pitkälle. Suomessa myös muovipullojen kierrätys on maailman edistyneintä ja tästä saamme olla ylpeitä. Pulloista ja tölkeistä saatu hyvitys motivoi monia, joita kierrätys ei muuten kiinnosta, kierrättämään edes yhden jätteen erikseen muista.

Onko lajittelu kuitenkin turhaa?

Uutisissa on myös ollut jonkun verran kohuja, jotka kertovat tietyn jätteen lajittelun olevat turhaa. Tästä jokaiselle tulee ensimmäisen mieleen muovi. Muovinkierrätys on Suomessa uutta ja muovinkierrätys astioita ruvettiin laittamaan taloyhtiöiden pihoihin vasta vuonna 2016, vaikka Ruotsissa muovia on lajiteltu jo monta vuotta. Tämä kuitenkin aiheutti ison uutisvyöryn sen hyödyllisyydestä. Osa uutisista, jopa kertoi muovin lajittelun saastuttavan maailman meret. Perusteena tähän oli, että Suomella ei ole tarpeeksi kapasiteettia varastoida kaikkea muovijätettä, jota meille kertyy. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa millään tasolla. Suomesta ei ole lähtenyt yhtäkään muovinkierrätys lavaa ulkomaille. Suomen muovijäte viedään muovin jalostuslaitokselle Riihimäelle ja lajitellaan siellä eri muovityyppeihin. Osa muovista pystytään hyödyntämään uusien muovituotteiden raaka-aineeksi, mutta osaa ei ja niistä tehdään energianlähteitä. On kuitenkin totta että tietynlaisten muovien lajittelu on turhaa ja se kuitenkin päätyy jätteenpolttoon sekajätteen sekaan. Tämä ei kuitenkaan tee muovinlajittelusta turhaa, vaan auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten muovia tulisi kierrättää oikein. Esimerkiksi pvc muovi ja mustat muovit eivät käy kierrätykseen, joten ne on turha laittaa muovinkierrätykseen. Sekajätteen mukana olevasta muovista yritetään erotella suurin osa, mutta se on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa kun puhdistetusta lajitellusta muovista. Totta kuitenkin myös on, että montaa nykyajan muovituotetta ei ole tehty kierrätettäväksi, jonka takia sen hyödyntäminen on vaikeaa.

Onko lajittelu kuitenkin turhaa?

Tästä syystä muovin kierrätyksessä pitäisi enemmän panostaa sen alkupäähän ja valmistukseen. Toinen takavuosina kohuihin päässyt lajittelu on biojäte, jota pidettiin turhana. Tästä heräsi kysymyksiä kuten, miksi laitetaan isot resurssin ja palkataan henkilökuntaa vahtiman biojätteen mätänemistä, kun se voitaisiin pienemmillä kustannuksilla polttaa sekajätteen mukana energiaksi. Tähän vastaus pysyy yksinkertaisena. Biojäte on kosteaa jätettä eli toisin sanoen, sen polttamisessa märkänä kuluisi enemmän energiaan jätteen kuivumiseen kuin mitä siitä saataisiin loppujen lopuksi irti, lisäksi biojätteen polttaminen saattaa erittää vaarallisia kaasuja sekajätteen seassa. Kun biojäte laitetaan mätänemään ja kuivumaan mätänemislaitoksiin, saadaan siitä huomattavasti enemmän irti. Mätänemisen yhteydessä biojätteestä syntyy biokaasua, jota taas pystytään hyödyntämään polttoaineena. Komposti taas synnyttä multaa ja lannoitetta, jota käytetään hyväksi esimerkiksi pihojen kunnostamisissa.Toisin sanoen jätteiden lajittelu kannattaa aina oli kyseessä mikä tahansa. Suurimassa osassa talouksista se on jopa tehty pakolliseksi, valitettavaa kuitenkin on, että jätteidenlajittelusta ei ole vielä tullut pakollista kaikissa omakotitaloissa.