Lasin, metallin ja muovin kierrätys

Suomessa kierrätetään jätteitä hyvin ahkerasti. Jätteiden lajittelu ja kerääminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, vaikka niin saattaisi helposti kuvitella esimerkiksi lasinkeräyksen suhteen. Lasinkeräysastiaan ei kuitenkaan saa laittaa kaikkea lasijätettä. Yleiseen lasinkeräysastiaan voi heittää tavallista pakkauslasijätettä, kuten esimerkiksi lasisia pulloja ja purkkeja. Ikkunalasia ja muuta tasolasia varten taas on järjestetty erillinen keräys. Suurin osa kierrätyslasista menee ulkomaille.

Keräykseen eivät myöskään kelpaa kotitalousastiat. Esimerkiksi lattialle särkynyt juomalasi ei sovellu lasinkeräykseen, sillä kotitalouslasin kemiallinen koostumus eroaa pakkauslasista. Lasinsirut menevät valmistusaineeksi uusille juomapulloille, ja sulatusprosessissa kotitalouslasi aiheuttaa ongelmia. Helppona muistisääntönä voi pitää, että kuumuutta kestäviä lasiastioita ei laiteta lasinkeräykseen vaan sekajätteen joukkoon. Esimerkiksi kahvi-, drinkki- ja kristallilasit kuuluvat sekajätteeseen. Monet oluttuopit soveltuvat kierrätettäväksi, mutta ilman tuotepakkausta sitä on kuluttajan hankala tietää. Suurin osa lasinkeräyksestä tulee pullopalautuslaitteiden kautta, eikä sinne eksy juurikaan kierrätykseen kelpaamatonta lasia, jota on ainoastaan noin 1,5 prosenttia kaikesta kerättävästä lasista.

Keräysastiat ja palautuspisteet

Jätelasille voi olla varattuna yksi tai kaksi keräysastiaa, jotka on jaoteltu värilliseen ja värilliseen lasiin. Lasinkeräysastioita sijaitsee yleensä jätteenkeräyspisteissä tai elintarvikeliikkeiden läheisyydessä. Lasipulloille löytyy keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta varsinkin panttijärjestelmällisille pulloille, mutta ne voi kierrättää myös keräysastian kautta. Kierrätettävästä lasista voidaan valmistaa esimerkiksi lasivillaa, lasipulloja ja hillopurkkeja. Suuri osa kierrätyslasista käytetään maanrakennusaineena tai varastoidaan. Pantilliset pullot voivat kiertää jopa noin 30 kertaa.

Jos keräyslasi käytetään maanrakennusaineeksi, siinä voidaan käyttää posliinia, kotitalouslasia sekä peili- ja ikkunalasia, mutta normaaliin keräykseen ne eivät kelpaa. Kuumuutta kestävät lasiesineet valmistetaan borosilikaattilasista, jonka sulamislämpötila on korkeampi kuin tavallisella pakkauslasilla. Sulamaton aines voi aiheuttaa konevaurioita. Näin ollen lasinkeräykseen ei tule laittaa esimerkiksi uunivuokia, kahvinkeittimen pannuja eikä posliinia.

Metallinkeräys on taloudellista ja ympäristöystävällistä

Metallinkierrätys on erittäin hyödyllistä sekä ympäristön kannalta että myös rahallisesti. Metallia on helppo kierrättää, ja käytettäessä kierrätysmetallia säästetään jopa 75–95 prosenttia energiaa uuden raaka-aineen käyttämiseen verrattuna. Metallia voi kierrättää melkeinpä loputtomasti.

Metallinkeräysastioihin voi toimittaa pieniä metalliesineitä, kuten kotitalouksissa jätteeksi jääneet tyhjät ja puhtaat säilykepurkit ja juomatölkit, metallipurkit ja -astiat, puhdistetut alumiinivuoat ja alumiinifolio, metalliset kannet ja erilaiset korkit sekä pantittomat juomatölkit. Metallinkeräykseen eivät sovellu aerosolipakkaukset (elleivät ne ole täysin tyhjiä), paristot tai muut ongelmajätteet, tuubit, maalipurkit, kaapelit, öljyiset esineet tai sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen tarkoitetut telkkarit, monitorit ja kylmälaitteet.

Metallinkierrätykseen voi toimittaa myös isompia metallisia esineitä, kuten polkupyöriä, liesiä, kiukaita, pesukoneita, metallisia huonekaluja tai niiden osia, sähköjohtoja, mutta ne kannattaa toimittaa jäteastian sijasta mieluummin jätteiden vastaanottoasemille tai romuliikkeisiin. Toisinaan jätehuoltoyritykset tai kunnat ottavat vastaan metalliromun pieneriä maksutta kiertävien keräysautojen kyytiin.

Muovin kierrätyksessä on ongelmansa

Vuonna 2016 Suomessa astui voimaan muovijätteen kaatopaikkakielto, jonka myös muovinkierrätys on kehittynyt huomattavasti. Tuolloin myös tuottajavastuu laajeni kattamaan myös muovipakkaukset. Ongelmana muovin kierrättämisessä on kuitenkin muovijätteen laaja kirjo. Suomessa muovinkeräyksen hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, jolla on 500 keräyspistettä ympäri maata. Muovijäte toimitetaan keräämisen jälkeen Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle. Siellä muovilaadut erotellaan infrapunasensoreita käyttämällä toisistaan, ja kierrätetystä muovista tehdään esimerkiksi putkia, kalvoja ja pusseja. Keräyspisteisiin saa toimittaa kaikkia erilaisia muovipakkauksia pois lukien PVC-muovia sisältävät pakkaukset, joita tosin käytetään tätä nykyä muutenkin vain vähän.

Teollisuuden parissa muovin kierrättäminen on ollut tavallisempaa jo pidemmän aikaa. Teollisuudessa etuna on se, että muovilaadut ovat jo lähtökohtaisesti tiedossa. Pullopalautusjärjestelmässä olevat pullot kiertävät 90-prosenttisesti. Vanhat panttipullot kiersivät noin 30 kertaa, mutta nykyiset PET-pullot ovat kertakäyttöisiä.