Muovi päätyy usein kaatopaikoille

Yhdysvalloissa kierrättäjät kohtaavat omituisen ongelman. Vaikka lajittelisit siellä kaikki muovit oikeaoppisesti sinisiin jäteastioihin, suuri osa muoveista päätyy kuitenkin kaatopaikoille ja mereen. Kuluttajilla ei ole juuri mahdollisuutta ratkaista tätä ongelmaa. Amerikkalaiset eivät ole olleet vahvoilla muovin kierrättämisen suhteen. Jopa ennen kuin Kiina lopetti muovin vastaanottamisen ulkomailta, yli 90 prosenttia potentiaalisesti kierrätettävästä muovista päätyi Yhdysvalloissa kaatopaikoille tai huonoimmassa tapauksessa meriin. Euroopassa tilanne on hieman parempi, kun vain 70 prosenttia muovista heitetään pois.

Mistä nämä huonot kierrätysasteet sitten johtuvat? Osittain siitä, että kierrättämiseen oli tarkoitus tehdä joitain muutoksia, joiden myötä kierrättämisestä piti tulla helpompaa, mutta sen sijaan siitä tuli lähes mahdotonta. Georgian yliopiston professori Jenna Jambeck sanoi, että osasyy Kiinan kieltäytymiselle vastaanottaa enää prosessoitavaa muovia Euroopasta ja Amerikasta johtuu siitä, että niin useat ihmiset heittivät jätteitä vääriin astioihin, mistä aiheutuneet sekoittuneet jätteet tekevät kierrättämisestä vaikeaa tai mahdotonta.

Valtava tuotantomäärä muovia

Jambeckin ja hänen kollegoidensa julkaisemassa tutkimuksessa Science Advances -lehdessä he laskivat, että vuoteen 2030 mennessä yli 110 miljoonaa tonnia potentiaalisesti kierrätettävää muovia kulkeutuu kiinalaisista laitoksista kaatopaikoille. Jambeckin mukaan Kiina hyötyi taloudellisesti tuodessaan muovia Amerikan ja Euroopan kierrätysastioista ja muuttamalla sen käyttökelpoiseksi materiaaliksi. Mutta kun muut maat yrittivät yksinkertaistaa asioita kuluttajille jakamalla paperin, muovin, metallin ja lasin eri astioihin, Kiinaan päässyt materiaali pilaantui kierrätyskelvottomista tuotteista. Ohjeistus roskien lajittelusta yhteen astiaan vaikutti houkuttelevalta, mutta se teki virheellisestä kierrättämisestä paljon helpompaa. Muovilla on merkitystä, sillä sen hajoaminen kestää vuosisatoja, ja muovia on paljon. Jambeckin arvion mukaan maailmassa on tuotettu muovia 1950-luvun jälkeen yli 8 miljardia tonnia. Tämän määrän suuruuden ymmärtämiseksi on esitetty vertauskuvaa, jonka mukaan maapallon pystyisi käärimään tällä muovimäärällä kokonaan kelmuun. Toisen laskujen mukaan määrä vastaisi kooltaan neljää Mount Everestiä.

Jambeckin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan jo valmiiksi saastuneisiin meriimme kulkeutuu vuosittain noin 8 miljoonaa tonnia muoviroskaa, mikä tappaa merilintuja, kilpikonnia, merinisäkkäitä ja muita eläimiä. Jotkut muovit hajoavat niin pieniksi mikromuoveiksi, että merenelävät syövät niitä erehdyksessä, ja niitä kulkeutuu ihmisten ravintoketjuun asti kalojen ja äyriäisten mukana.

Kierrättäminen on monimutkaistunut

Jätteistä on tullut monimutkaisia kierrätettäviä, kun esimerkiksi metallipurkeissa aiemmin tulleet tuotteet pakataan nykyään pahvin ja muovin sekoituksesta tehtyyn materiaaliin. Maitopurkeissa on muovikalvo, samoin kertakäyttöisissä kahvimukeissa. Vaikeuksia ihmisille aiheuttavat vaikkapa hammastahnaputkilot ja jogurttipurkit sekä roskaiset kotiinkuljetusruoka-astiat. Monet kierrättävätkin jätteitä väärin. Nykyisellä tietotaidolla tulevaisuus voi tuoda mukanaan vihreämmän ja varmemman järjestelmän. Tällä hetkellä tutkijat ovat alkaneet kehittää menetelmiä, joiden avulla erilaisia muovisekoituksia voitaisiin kierrättää. Tämä on hankala tehtävä, sillä monet muovit hylkivät toisiaan kuin öljy ja vesi. Yksi niistä syistä, miksi Kiina toi maahan kierrätysmateriaalia, oli se, että siellä oli edullista palkata halpaa työvoimaan erottelemaan erilaisia muovilaatuja käsin. Samaan aikaan, kun kierrätysmateriaalivirrat ovat pilaantuneet väärillä tuotteilla, on myös työvoiman saatavuus heikentynyt ja kallistunut.

Kierrättäminen on monimutkaistunut

Toinen ongelma on se, että lähes mikään nykyisistä kierrätettävistä muoveista ei kierrä takaisin pakkauksiksi, vaan ne saavat toisen elämän kassina tai puutarhatuolina, ennen kuin ne päätyvät viimeiselle leposijalleen kaatopaikoille. Niitä ei sinällään kierrätetä, vaan niiden elinkaarta vain hieman pidennetään. Nykyään on kehitetty muovityyppi, jonka voi kierrättää samanlaiseksi pakkaukseksi satoja kertoja. Tällaisten materiaalien käyttöönotto vaatisi uuden lähestymistavan kierrätyslaitosten suhteen ja lyhyellä tähtäimellä kierrättämisestä aiheutuis enemmän kustannuksia. Muoviongelman ratkaiseminen on kuin syöpää vastaan taistelemista, vaikka kaikki lopettaisivat tupakoinnin, maailmassa olisi silti syöpää.